Tänään sattui niin hassusti, että lapset olivat kaikki sijoitettu ympäri kylää, niin mulla oli pari tuntia omaa aikaa. Päätin lähteä mustikkaa, kun niitä on kuulemma niin paljon. Otin tietysti Rodin mukaan. En löytänyt oikein kunnon mustikkapaikkaa, keräsin vähän sieltä täältä. Rodi touhusti omiaan. Välillä lähempänä, välillä kauempana. Käveltiin polkua pitkin syvemmälle metsään peräkanaa. Rodi ihan kannoilla. Keräsin taas muutaman mustikan ja yks kaks, koiraa ei missään! Huudan ja viheltelen. Kävelen eteenpäin. Ei näy Rodia ei kuulu. Lopulta päätän lähteä kotiin. Vähän jo puristaa sydänalasta, että minne se koira on mennyt. Naapurin tyttö huikkaa, että "oliko mustikoita?" No ei, ja koirakin katsosi. Tyttö lupasi lähteä mun kanssa etsimään. Sanoin, että käyn ensin kotona, jos vaikka Rodi ois juossutkin kotiin. Pihaan saavuttua vihellän ja "poing" Rodi kömpii kuistin alta. Raukalla oli ilmeisesti tullut kuuma ja päätti lähteä kotiin vilvoittelemaan. Höpsö koira.