Kävin tänään pari tuntia "melkein töissä". Vein aamulla Mian kerhoon ja Mian kerhotäti sanoi, että hän on yksin. Työkaveri on lomalla ja pomo oli unohtanut soittaa sijaisen. Minä lupauduin sitten tulemaan varakerhotädiksi. Vein ensin Nannan "mummokerhoon". Mia meni ihan lukkoon, kun minä tulin paikalle. Ei osannut edes lempiväriään sanoa :) Tosi kiltisti lapset leikkivät ja olivat hiljaisia! Vaikka lapsia oli 4-6 vuotiaita 12 kappaletta. 4 oli tänään pois! Kaksi tuntia meni tosi nopeasti. Ois kyllä sellaista työtä mitä tykkäisin tehdä oikeastikin.

Kerhon jälkeen käytiin Mian kanssa kaupassa, haettiin Nanna mummolasta ja äkkiä kotiin. Kauppakassit tyhjäksi, piirakka uuniin ja hakemaan poikia koulusta. Kotimatkalla Abby jo soittikin ja kysyi ajo-ohjeita meille. Joo, Abby tuli käymään meillä! Ja toi vielä tuliaisiakin, lapsille, Rodille ja mulle! Ei ois kyllä tarvinnu. Kiitos! Lapset taas esiintyivät oikein urakalla, eli rauhallisesta keskustelusta ei oikein ollut tietoakaan. Mutta oli kiva nähdä taas pitkästä aikaa.

Tää viikko onkin sitten jännä, kun odottelen kutsua työhaastatteluun. Olen kyllä niin pessimisti, että tuskin pääsen. Mutta oishan se kiva ylläri.

Kaitsu soitti iltapäivällä, ois ollu valmiina tulemaan kotiin, mutta laiva oli täynnä! Saa nähdä saavatko paikat vielä illalla. Ois kyllä kiva nähdä omaa miestäkin välillä :)