Meidän pojilla loppui ampumakoulu. Viime maanantaina oli vika kerta. Kim aikoo jatkaa harrastusta, Miko ei. Kimillä ois sitten tiistaisin ampumakerho. Mialla jatkuu kuoro keskiviikkoisin. Huomenna aloitetaan Nannan kanssa vanhempi-lapsi touhujumppa. Saas nähdä millaista siellä on. Nanna odottaa sitä kovasti. Eli kolmena iltana peräkkäin ois sitten harrastuksia. Hoh-hoijaa. Eli kuskaamista riittää. Ja mun auto on edelleen korjaamatta. On kuulkaa mielenkiintoista yrittää sinnitellä neljän lapsen kanssa kaksipaikkaisella autolla. Kiitos armaan mieheni
Isännällä itsellään on niin paljon hommia joka suuntaan, että hyvä että sitä edes välillä kotona näkyy. Ens viikolla pitää vähän lomaa ja lähtee perinteiselle laskettelureissulle. Tietysti juuri Kimin syntymäpäivän aikaan, niinkuin viimeiset 10 vuotta! Niin ja tämän pikkuloman jälkeen suuntaakin sitten taas Saksanmaalle. Ja todellakin, minun armas esikoiseni täyttää tiistaina jo 13 vuotta! Kääk! Äijä on kasvanut jo äidin ohitse. Kengät on isommat kuin isällään. Ääni on möreä. Naama pilkullinen kuin kärpässienellä. Missä on mun vauva???!!!
Ja meidän pikkuiset kissat on jo aika isoja. Ja ihania. Kulkevat kulkuset kaulassa kilisten. Lepäilevät, syövät, kiusaavat Kisua ja aamuyöstä lapsia. Kehräävät niin suloisesti ja ovat ihanan pehmeitä. Tuhoavat vessapaperia. Syövät tavattoman paljon. Nukkuvat hassuissa paikoissa. Isäntä välillä hikeentyy niihin. Tänään viimeksi ihmetteli, että miks meillä pitää olla niin paljon kissoja. Se ei ole kissaihminen ollenkaan. Tykkää enemmän koirista. Mutta minähän en kissoista luovu. Selkävääränä kannan kissanhiekkaa ja purkkiruokaa kotiin. Ja odotan, että tulee kevät ja sitten ne viihtyvät enemmän ulkona ja tekevät tarpeensakin sinne.....
Tällaisia kuulumisia tänne. En kyllä tiedä, että käykö näitä juttuja enää kukaan lukemassa. Tää uus vuodatuskin on jotenkin sekava. Mutta en mä silti vielä lyö hanskoja tiskiin. Onhan tässä jo kolmatta vuotta höpötelty.
Kommentit