No se tauti kävi nopeasti. Kim oli jo tänään koulussa. Kuumetta oli vaan silloin maanantaina. Nannan yskäkin alkaa jo helpottaa, nenä on vielä tukkoinen.

Illalla oltiin koululla pääsiäisvaelluksella. Pojilla oli siellä omat roolinsa esityksissä ja me muut kierrettiin. Kyllä oli taas opettajat ja oppilaat tehneet hyvää työtä. Esitystä oli nyt vähän uudistettu joiltain osin ja lavastukseen oli panostettu. Mä aina herkistyn noissa oppilaiden esityksissä ja nytkin oli taas itku herkässä. Tunnelma oli hieno ja harras. Ja aivan ihania olivat ekaluokkalaiset, jotka tulivat halaamaan mua ja huutelivat mulle. Isäntä oli vähän ihmeissään, että miks ihan vieraat lapset tulevat mua halaamaan ja juttelemaan. Ne oli niitä mun ihania hoitolapsukaisia. Ovat aina innoissaan kun näkevät mut koululla. Tuosta pääsiäisvaelluksesta on jo tullut sellainen traditio, että siitä tietää pääsiäisen alkavan. Laskeskeltiin, että tämä oli ainakin 5 kerta kun oltiin vaeltamassa. Ja vielä on monta kertaa jäljellä :) Tuskin opettajat sitä poiskaan jättävät. Ihmisiä on aina ollut paljon. Ei ihan niin paljon kuin koulun pikkujouluissa.

Mitään pääsiäissuunnitelmia meillä ei ole. Kotosalla varmaan ollaan ja nautitaan lomasta, suklaasta ja mämmistä. Nam. Ja pashaa pitää tietysti tehdä. Kimillä on huomenna nimipäivä. Kakkukahvit tarjotaan varmaan joskus viikonloppuna.
Niin ja huomenna on Kimillä hammaslääkäri, mahdollisesti saa raudat jo pois! Onhan ne ollutkin jo vähintään 1,5 vuotta. En edes muista tarkalleen milloin ne laitettiin. Pidetään peukkuja pysytyssä, että raudat lähtee huomenna. Poika odottaa sitä niin kovasti.