Olen miettinyt tänään sinua, rakas koirani. Synnyit 8.4.1995 Espossa. Sait nimeksesi Hellrott Dino. Meille muutit asumaan kesäkuun alussa. Olit todella valloittava yksilö. Opit kaiken nopeasti ja tulimme hyvin toimeen. Kuljit mukanamme melkein aina. Automatkailu oli sinusta mukavaa.

Vartuit ja kasvoit. Meille syntyi vauva. Pelkäsimme vähän, että miten suhtaudut. Kaikki meni todella hienosti ja otit heti asemasi vahtina. Kukaan ei päässyt häiritsemään vaunuissa nukkuvaa vauvaamme.

Tulihan sinullekin se uhmaikä, mutta se meni nopeasti ohi. Vain kerran taisit murista minulle, mutta tulit kuitenkin siihen tulokseen, että et ole pomo tässä talossa.

Vaikka olit tottelevainen ja kiltti, rakastit silti aina välillä käydä yksin tutkimassa maailmaa. Aina kuitenkin tulit takaisin kotiin, vaikka tiesit, että olen vihainen. Eräänä talviyönä et tullutkaan kotiin. Aamulla oli suuri huoli. Muutamien puhelinsoittojen jälkeen löysimme sinut. Oli noin 3 kilometrin päässä kotoa riiuureissulla. Kyllä hävetti hakea sinua kotiin. Tilasin saman tien ajan eläinlääkärille, anteeksi mutta miehuutesi oli lannistettava.Sen jälkeen rauhoituit paljon.

Olit aina ystävällinen ja kaikkien kaveri. Osasit varoa lapsia ja sinut oli helppo jättää hoitoon, jos tarvetta oli. Vain harakoita ja sähkömiehiä vihasit. Mittarinlukija ei koskaan uskaltanut tulla meille, kun kerran olit rähissyt sille ikkunantakaa. :)

Aika kului ja meille tuli lisää lapsia. Ja sait myös koirakavereita. Ensin oli Rölli, joka houkutteli sinut taas lenkkeilemään. Lenkkeily koitui Röllin kohtaloksi, juna oli törmäyksessä vahvempi. Sitten vuonna 2004 tuli Remu. Silloin olit jo vanha, etkä hirveästi olisi välittänyt pentukoirasta. Et jaksanut enää kovasti juosta ja riehua.

Tuli syyskuu 2004. Eräänä maanantaina et enää halunnut syödä. Et myöskään olisi halunnut mennä ulos. Näytit todella surulliselta. Seuraavana päivänä tilanne jatkui yhtä huonona. Keskiviikkona  huomasimme olkapäässäsi suuren pati ja soitin lääkärille, torstaiksi saimme ajan. Esitit tosi reipasta, kun menimme lääkäriin. Olit aina tykännyt lääkäristä ja lääkäri sinusta. Sinut röntgenkuvattiin ja kuvat kertoivat karua tarinaa. Syöpä. Erittäin laajalle levinny. Sait pari piikkiä ja vaivuit ikiuneen. Silitimme sinua viimeiseen hengenvetoon asti. Rakas urhea koiramme, nuku hyvin. 16.9.2004 jätit meidät lopullisesti.